Käyttökielioppi

Esipuhe
Johdanto
1. Kielen vaihtelu ja kielellinen identiteetti
	1.1 Pluralistinen kieliajattelu
	1.2 Kielimuotojen asema
	1.3 Kielen normien perusteita
2. Kielioppi merkityksen kantajana
	2.1 Kielioppien kuvaustapoja
	2.2 Kielen kuviot eli konstruktiot
3. Ääntäminen
	3.1 Puhe-elinten rakenne ja äänteiden jako
	3.2 Tavut ja prosodia
	3.3 Ääntämisen ja kirjoituksen eroja
4. Sanat
	4.1 Miten sanat karttuvat
	4.2 Sanojen johtaminen
5. Sanaluokat
	5.1 Miten suomen sanoja taivutetaan
	5.2 Nominit
		5.2.1 Sijamuodot
		5.2.2 Substantiivit
		5.2.3 Adjektiivit
		5.2.4 Pronominit
		5.2.5 Numeraalit
	5.3 Adverbit
	5.4 Postpositiot ja prepositiot
	5.5 Partikkelit
	5.6 Verbit
		5.6.1 Verbiryhmiä merkityksen ja käytön mukaan
		5.6.2 Verbintaivutus
		5.6.3 Persoonamuodot
		5.6.4 Tempukset
		5.6.5 Modukset
		5.6.6 Verbiliitot - vakiintuneita merkityksiä
		5.6.7 Modaaliverbit
6. Lauseet
	6.1 Lauseiden prototyyppejä eli perustyyppejä
		6.1.1 Lauseessa perussubjekti
		6.1.2 Lauseessa epätyypillinen subjekti
		6.1.3 Lauseessa ei subjektia
	6.2 Subjektillisuus ja subjektittomuus
		6.2.1 Liukumo tyypillisestä epätyypilliseen
		6.2.2 Miksi subjekti puuttuu
	6.3 Moniosaiset predikaatit
7. Lausekkeet
	7.1 Lausekkeen rakenne
		7.1.1 Substantiivilausekkeet
		7.1.2 Adjektiivilausekkeet
		7.1.3 Adverbilausekkeet
		7.1.4 Postpositio-ja prepositiolausekkeet
		7.1.5 Infiniittiset verbilausekkeet
	7.2 Lausekkeet lauseen jäsentäjinä
8. Lauseista yhdyslauseiksi
	8.1 Päälauseiden puhefunktioita
	8.2 Sivulauseet ja infiniittiset rakenteet
	8.3 Yhdyslauseet
9. Kielioppi teksteissä
	9.1 Osallistujarooleja
	9.2 Informaatiorakenne
	9.3 Tekstien monet äänet
	9.4 Tekstien merkityssysteemit
	9.5 Teksti kontekstissaan: kehystäminen
Lähteet
Esimerkeissä käytetyt tekstit
Asiahakemisto